Minä mietin mitä tehdä kun ei ole työtä ja on velkaa. Yleensä kai neuvotaan vaihtamaan halvempaan asuntoon. Läheiset ei varsinaisesti siihen kannusta.
Mutta olen aikaihminen. Saan tehdä omat päätökseni.
Täytyy antaa asialle aikaa. Olen vain kärsimätön.
Ehkä asiat kirkastuu vähitellen. Tulevaisuus selkenee.
Onko muita samassa tilanteessa?

Onko ammattilaisella neuvoja?

Mailis, olin itse samassa tilanteessa itsekin kaksi vuotta koulusta valmistumiseni jälkeen. En ole alan ammattilainen, mutta suosittelen silti vastaamaan näihin kysymyksiin jo valmiiksi, jotta tilanteesi on selkeämpi sekä sulle että auttajallesi. Taannoin telkkarissa tuli sarja "kukkaron herraksi", jossa velkaneuvojan kanssa viimeistään tehtiin budjetti, joka vastaa moniin näistä kysymyksistä. Pätkiä ohjelmasta löytyy juutubesta.

Ihan ensimmäiseksi selvittäisin nykytilanteesi numeroina. Ei arvauksia eikä mielipiteitä, vaan ruutupaperi tai tietokone. Onko kassavirtasi positiivinen vai negatiivinen? Kirjaa kaikki menot ja tulot lajeittain, esim. asuminen, ruoka, liikkuminen, palkka, tuet, osingot ym. Tulot - menot = kassavirta. Tee vaikka kerran kuussa tilannekatsaus, jolloin numerot laitetaan kirjanpitoon. Säilytä kaikki laskut, palkkakuitit ym. velkaneuvontaa varten.

Seuraavaksi, mikä on velan tilanne. Paljonko velkaa on, onko niitä useampia, mikä on niiden korot ja lyhennykset? Entä vapautumispäivämäärät nykyisellä tahdilla?

Lopuksi ottaisin selvää varallisuudestasi. Onko säästöjä, sijoituksia, myyntikelpoista tavaraa?
Voisitko nopeuttaa velan maksutahtia? Mitä se vaatisi? Voisitko säästää jostain menoerästä? Voisitko tehdä joitain asioita halvemmalla?

Voisitko hankkia jostain lisätuloja? Mille asioille voit tehdä jotain, vaikka pienenkin korjauksen?

Mailis kirjoitti 6.1.2017 11:54

Minä mietin mitä tehdä kun ei ole työtä ja on velkaa. Yleensä kai neuvotaan vaihtamaan halvempaan asuntoon. Läheiset ei varsinaisesti siihen kannusta.
Mutta olen aikaihminen. Saan tehdä omat päätökseni.
Täytyy antaa asialle aikaa. Olen vain kärsimätön.
Ehkä asiat kirkastuu vähitellen. Tulevaisuus selkenee.
Onko muita samassa tilanteessa?

Onko ammattilaisella neuvoja?

Mailis, ymmärsinkö oikein, että olisit itse halukas vaihtamaan halvempaan asuntoon? Miksi läheisesi eivät kannusta siihen? Halvempaan asuntoon vaihtaminen kuulostaa todella järkevältä. Sinun asumisesi on sinun itsesi asia!

Ruusak,

Läheiset meinaa että mun asunto on niin kiva että ei kannata vaihtaa. Onhan tää mustakin kiva.

Läheiset meinaa että asiat vielä järjestyy. Onhan se mahdollista.

Ei ole kauhea hätä ja hoppu. Olen vain vähän kärsimätön.

Kiitos kun kirjoititte.🙂

En kauheesti tässä vielä kerennyt lukemaan muiden kirjoituksia vain jotain. Itse olen ollut kauan luottotiedottomana ja työttömänä. Tukea jolta voisi lainata ei ole joten yksin on pärjättävä. Sitten on vielä kaksi lasta josta varsinkin vanhempi sen ikäinen että tarvii kaikenlaista kun kaikilla muillakin mukamas on.
-Auto on välttämättömyys että voi mahdolliseen työpaikkaan reagoida nopeasti. Siinä kallein osuus on vakuutus mihin kannattaa jos luottotiedot mennä säästää noin 600€ ja sen jälkeen alkaa vasta autoa katsomaaan. Kun löytyy auto voi vakuutusyhtiöt kilpailuttaa ennen ostoa jos vain tietää auton rekisterinumeron niin saa aika tarkan tarjouksen.
Sitten voi tehdä kaupat. Toki käyttömaksu tulee ja se kantsii huomioida ettei nykyään enää mee automaattisesti useempaan osaan vaan sen saa ainoastaan soittamalla kolmeen osaan. onnistuu kuitenkin ilman luottotietojakin. Bensan ja dieselin ostamista kannattaa vertailla ja miettiä ne todelliset ajokilometrit koska eroa ei enää juuri ole.

-Asun 30m2 yksiössä mikä on ihan riittävä kun tarkkaan kalusteet sijoitellut jne. ja keksinyt kaikkea omaa pientä niin olen ihan tyytyväinen. En tarvitse kaksioo.

-Ruokalistan suunnitteluun käytän nettiä. Paikallisen k-marketin sivuja ja s-ryhmän foodie palvelua mistä saa samalla ostolistan mikä on ihan hyvä apu säästämiseen kaupassa.

-Kilpailutan kaikki palvelut sähköt ym. ja luen tarkkaan pienetkin präntit.

-Joka päivä ei jaksa syödä samaa ruokaa niin pakastan aina osan. Ei mee turhaan hukkaan ja pakastimessa säilyy aika pitkään.

-Harrastukset on pahin. itsellä ainakin musiikki ja kuntosali on ollut rahaa vieviä.. olen etsimällä löytänyt oikeasti halpoja soitinliikkeitä mistä käytettyjä ja huollettuja saa ja myös laadukkaita. Kuntosalia olen koittanut korvata netistä löytyvillä ohjeilla mitä voi tehdä kotona tai jopa luonnossa.

-Säästöön jää vähän kun luovuin oman pankin säästötilistä mistä oli liian helppo siirtää käyttötilille.. otin tilalle toisen pankin säästöjä varten vaikka aika pieniä summia voin kerralla säästää niin tarkastin kulut tarkkaan niin pahan päivän varalle on vähä jemmassa. Joskus jopa unohdan sen olemassaolon mikä on oikeastaan hyvä kunhan ei kokonaan unohda.

-Leipominen ja kotiruoka on parhaat säästövinkit.

tässä muutamia asioita itsestäni. Vieläkin talous kuralla vähän mutten luovuta.

avuton3, nimimerkkisi on harhaanjohtava! Sulla on aivan loistavia pointteja ruokaan ja auton käyttöön. Ai vitsi kun pakastin oli hieno keksintö opiskeluaikana.

Vaikkei sulla olisikaan ylimääräistä rahaa kustantaa lastesi harrastuksia ym., niin mitä oot mieltä sellasesta järjestelystä, että yks-oikoon harrastuksista karsimisen sijaan, suunnittelisittekin yhdessä, miten jonkun jutun voisi kustantaa? Aktivoisi lasta siihen hommaan. Osaavat varmasti ynnä-, kerto- ja jakolaskua sen verran että selviitte budjetin laatimisesta.

Avaisin ehkä säästötilit myös lapsille, kunhan myös opetat lapsille koron korko niin selkeästi ja havainnollisesti, että osaavat itse selittää, miksi jotain pitää aina jättää. Vaikka säästölippaalla, kolikoilla ja ajalla.

Tosi hyvää asiaa sullakin jo säästötilistä! Voi olla hyvä ajatus tehdä normitiliä työläämmäksi sieltä ottaminen. Mulla ne on kyllä samassa pankissa, mutta kaikki tulee yhdelle tilille ja osa siirtyy automatiikalla säästöihin. Ainoastaan sille tulo-tilille on kortti ja siinäkin on tiukat nosto- ja maksurajoitukset.

Säästötili ei pääse unohtumaan kun saldon pitää budjetissa varoissa.

satoshi kirjoitti 13.1.2017 18:0
avuton3, nimimerkkisi on harhaanjohtava! Sulla on aivan loistavia pointteja ruokaan ja auton käyttöön. Ai vitsi kun pakastin oli hieno keksintö opiskeluaikana.

Avuttoman viestiä lukiessa mietin just, että ei kyllä ole yhtään avuttoman ihmisen tekstiä vaan pikemminkin neuvokkaan.

Mun pitäisi nyt vähitellen saada omia talousasioitani parempaan kuntoon. En ole missään pulassa tai vastaavassa, mutta pienillä muutoksilla saisin parempaa ryhtiä taloustouhuihini. Ajattelin sellaisen tavoitteen ottaa tälle keväälle.

Tämä on hyvä säästövinkki työssäkäyville. Kun ottaa uuden verokortin, ei otakaan heti kaikkia vähennyksiä, kuten matkavähennykset vaan ottaa ne sitten vasta vuoden lopussa tai seuraavana vuotena. Ottaa vähän isomman vero% ja sitten onkin säästössä ihan huomaamatta isompi summa. Jolla voi siis maksaa asuntolainaa kerralla enempi. Tai tehdä jonkun matkan tms.

Lukossa, hieno päätös! Koskaan ei ole liian aikaista eikä myöhäistä ryhtyä hoitamaan omaa talouttaan. Mitä aiot tehdä? Millasia muutoksia voit tehdä? kuinka saat itsesi pysymään niissä? Millaiseen tulo- tai varakkuustavoitteeseen tähtäät? Miten ja kuinka tiheästi seuraat edistystä? Entä välitavoitteet?

Millä tavalla elämäsi muuttuu kun saavutat tavoitteesi?

satoshi kirjoitti 20.1.2017 13:35

Lukossa, hieno päätös! Koskaan ei ole liian aikaista eikä myöhäistä ryhtyä hoitamaan omaa talouttaan. Mitä aiot tehdä? Millasia muutoksia voit tehdä? kuinka saat itsesi pysymään niissä? Millaiseen tulo- tai varakkuustavoitteeseen tähtäät? Miten ja kuinka tiheästi seuraat edistystä? Entä välitavoitteet?

Millä tavalla elämäsi muuttuu kun saavutat tavoitteesi?

Kiitos satoshi kiinnostuneesta ja kannustavasta viestistäsi! Tulipa sinulta kysymyksiä 🙂! En vielä osaa noihin kovin perusteellisesti vastata. Minulla on kutenkin ollut kaikenlaista pientä ja isoa ongelmaa ihan turhanpäiten talousasioissa.

Arjessa ongelmina on ollut mm. leväperäinen laskujen maksu. Saan välillä maksumuistutuksia ja jopa perintäkirjeitä, kun sekoilen laskujen maksuissa. Niistä menee aina pieniä summia muistutus-, korko- ja perintämaksuina. Ihan turhia menoja! Samoin minulle tulee osa laskuista sähköisinä ja osa paperisina. Täytyisi laittaa koko laskutouhu ruotuun. Viime vuonna maksoin yhden ison laskun kahdesti samana päivänä ja jouduin sitä sitten selvittelemään. En ole himoshoppailija, mutta ostelen välillä kaikenlaista turhaa. Siitä täytyisi päästä eroon. Kotonani on myös ollut sekaista ja olen joskus ostanut sellaista tavaraa, mitä minulla on jo ollutkin, koska en esimerkiksi löytänyt tavaraa tai tiennyt sellaista omistavani. Nyt yritän vähentää tavaraani reilusti ja saada kaapit ja varaston toimiviksi.

Yksi juttu on myös sellainen, että pystyisin säästämään bussi- ja junalipuissa, jos suunnittelisin aikataulujani vähän tarkemmin ja ostaisin halpoja nettilippuja. Olen aika usein maksanut lipustani 10e, vaikka nettilipun samaan bussiin samalle matkalle saisi 3-6 eurolla.

Sellaisen pikkujutun myös huomasin, että kun rupesin laihdutuskuurille ja vähensin herkkuja ruokavaliostani, niin rahaa säästyi selvästi. Kyllähän sitä ihmisellä täytyy olla lupa herkkuihinkin, mutta herkuttelukin voi mennä överiksi. Minulla oli myös ennen turhan suuri ruokahävikki, jota olen saanut pienennettyä. Edelleen ruokahävikissä olisi ainakin vähän parantamisen varaa.

Aiemmin minulla oli ovessani "Ei mainoksia"-tarra. Poistin sen sittemmin ja aloin seurata tarjouksia. Olen tehnyt tarjouksista todella hyviä ostoksia tarvitsemistani tuotteista eli on niistä tarjouslehdistä myös hyötyä. En koe, että niistä tulisi minulle erityisemmin ostohimoja. Saatan kuitenkin jossain vaiheessa laittaa mainoskiellon uudestaan oveeni, sillä jatkuva jätepaperin kanssa plärääminen on aika raivostuttavaa.

Minulla on myös jonkin verran perittyä omaisuutta ja sijoituksia. Niistä pitäisi pitää nykyistä parempaa huolta... Minulla on paljon tietoakin, mutta en ole saanut tartuttua asioihin. Minun täytyy ihan suomeksi sanottuna ottaa itseäni niskasta kiinni ja laittaa asioita toteutumaan.

Tavoitteista, välitavoitteista tai tulevaisuudesta en nyt osaa tarkemmin sanoa, mutta lupaan niitäkin miettiä.

Lukossa, eipä mitään. Musta on vaan hienoa kun joku tekee päätöksen olosuhteista ja tilanteista huolimatta jo ennenkuin ehtii hautautua ongelmansa alle. Itsehän en sitä aikoinaan tajunnut. Tietenkään. 😋

Ongelmista ei kannata tehdä isompaa kuin mitä ne on. Yhden päivän kuukaudesta voi pyhittää laskujen maksuun. Tai vaikka joka toinen viikonloppu. Olen huomannut, että ensimmäisenä päivänä kannattaa taklata mahdollisimman monta jotta voi olla loppukuun sitten ilman sitä huolta. Paperilaskuihin kirjoitan aina maksun yhteydessä "OK", jotta tiedän sen menneen maksuun, vaikka se jäisikin jonnekin pyörimään.

Tottakai kaikessa säästämisessä kannattaa myös muistaa oma terveytensä. Olen huomannut, että itsensä kannattaa laittaa myös budjettiin. Eli joka kuukausi joku osa PITÄÄ kohdistaa myös itseesi. Oli se sitten vaikka kahvikupillinen lemppariravintolassa tai lempiartistin levy. Tai säästö etelänmatkaa varten. Joku semmonen asia, joka saa SINULLE hyvän mielen. Sinä oot ne rahat ansainnut, sinun pitää myös muistaa palkita itseäsi työstäsi.

Sijoittaminen onkin tärkeä asia opeteltavaksi. Muutama satanen on minullakin jo salkussa, mutta kassavirta on vielä vaatimatonta. Ultimate tavoite on saada sijoitustulot kattamaan elintärkeät kulut viiden vuoden kuluttua. Kevääseen mennessä aion tuplata nykyiset tulot.

Oon kasvanu vähätuloisessa perheessä ja rahan arvo on tullut todella selväksi. Jos halusi jotain niin oli mentä töihin, muuten oltiin ilman.
Kaikki meni mulla hyvin niin kauan kun sairastuin vakavasti ja tulot pieneni yllättävän paljon. Kysympä: Kuka osaa varautua siihen ettei pysty työskentelemään enää koskaan??

Siinä vaiheessa kun oli vielä töissä ja jonkun verran rahaa niin ostin osa-maksulla esim.isompia PAKOLLISIA ostoksia(kodin elektroniikka yms.)ja sitten kun kaikki lähti alta niin maksettavaa oli joka paikasta. Kukaan ei osaa varautua tuollaiseen. Hoitajan palkasta ei kauheasti edes pystyny säästämään. Mutta elin tulojeni mukaan. Olin tarkka että pystyin maksamaan kaikki ja niin hän se onnistuikin kun olin töissä!

Axuli,

Näinhän se menee. Itsekin yritän jatkuvasti säästää, mutta pienistä rahavirroista ei kerry suuria seteleitä. Osaan kuvitella, että sinulla on todella vaikeaa. Koita kuitenkin olla syyllistämättä itseäsi. Toivottavasti tilanteesi paranee.

ruusak,
Oliko sulla lapsena säästöpossua? Miten se täyttyi? Aivan liian hitaasti. Mutta täyttyi kuitenkin. Sitten se tyhjennettiin ja ostettiin jotain kivaa, kun oli ensin tarpeeksi täytetty. Eipä tullut mieleen ostaa jotain sellaista, jolla voisi hidastaa possun tyhjenemistä tai täyttäisi possua nopeammin. Vaikka perunoita pihalle istutettavaksi. Ei maksa pussi paljoa ja siellä ne maassa lisääntyvät. Jää vähemmän kaupasta ostettavaa. Joku voisi jopa ostaa liikasatoa.

Axuli, eikö pienituloisen olisi nimenomaan tärkeää saada rahansa lisääntymään jotta tilanne joskus paranisi?

Oman ajan vaihtaminen rahaan on vain yksi tapa ansaita sitä. Sen tavan tietävät kaikki. Mutta se ei ole ainoa tapa ansaita rahaa.

On olemassa toinenkin tapa. Se on tapa, jota työnantajasi omistajat käyttävät. He käyttävät toisten ihmisten aikaa, osaamista ja rahaa ansaitakseen itse rahaa. Siitä sijoittamisessa on kyse. Niin toimii myös S-etukortti. Olet ostanut osuuden liiketoiminnasta, jolloin saat liiketoiminnalla tehdystä rahasta osuutesi bonuksina, osuusmaksun korkoina, maksutapaetuina ja ylijäämän palautuksina.

Pienituloisen kannattaa hyödyntää ja ymmärtää molempia tapoja, jotta niitä pieniä puroja voisi löytää useampia.

Satoshi, oli minulla säästöpossu ja on vieläkin. 🙂 Tai ei se possun muotoinen ole, mutta kolikot siirrän aina siihen. Säästäminen on hidasta, mutta sijoittaminen ehkä riskiä? En uskalla, vaikka ymmärrän, että pienistäkin rahoista voisi sijoittaa ja saada rahat poikimaan. Jotkut kuulemma sijoittavat jopa opintolainansa ja kituuttavat pienellä opiskelujen ajan.