Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!
Kiitos viesteistänne! Olen edelleen sairaalassa. Ollut viikon ja toinen ehkä jäljeltä. Selviää kai joskus pääsiäisen jälkeen.
Saan nukuttua ihan hyvin. Ahdistukseen on aloitettu uusi lääke. Teho selviää lähiviikkoina.
Soroppi, ehkä täällä olo on molempia. On harmi, että voin niin huonosti, että mun tarvitsee olla täällä. Ja toisaalta on oikein hyvä, että saan nyt olla täällä.
Olen täälläkin itsetuhoinen, mutta se on pysynyt ajatusten tasolla.
Hyvää pääsiäistä!
Hyvää pääsiäistä Jardin Prive sinulle sairaalaan. Toivottavasti siellä on mukavia ihmiskohtaamisia ja huolenpitoa.
Toipumista ja voimia elämän jatkumiseen!
Kiitos, Ayale ja Pikemiten...
Kävin eilen kotona. Sain takaisin sairaalaan lähtiessä jostain syystä ahdistuskohtauksen.
Vaikka nukuin viime yön ihan hyvin, nyt kuitenkin väsyttää. Nukuin jo aamulla päiväunet. En haluaisi nukkua koko aikaa. Tosin ei tämä hereillä olokaan tunnu hyvältä.
Hyvää toista pääsiäispäivää ja viikon alkua.
Ensimmäistä kertaa (mikäli muistan oikein) haluaisin nukkua päivän ohi. Kai se on sitä, ettei jaksa masennusta. Haluan vain pois todellisuudesta. Onko mun keskimääräinen ahdistukseni laskenut, kun pystyisin lepäämään ja nukkumaan päivälläkin?
Olo on inhottava. Kai tähänkin liittyy kuoleman halu.
Sitä luulee et ku valo lisääntyy ni olokin paranee. Alkaa linnut laulaa ja sirkat soittaa. Mut ainakin mun kohdalla näin ei o käyny. Ahi on muuttunu peloksi ja vasta onki kivaa. Samalla epäilen kaikkee, ihmisii, itteäni asioita, aikoja jne. Se on ku sumussa kävelisi, tai rämpisi.
Ihailen kyllä sussa JP sitä piirrettä, että hakeudut sairaalaan silloin kun se on tarpeen. Tosi hienoa että osaat hakea apua silloin kun omat voimat ei riitä!
Toivon sulle parempaa kevättä!
Hei. olen kotiutunut sairaalasta. Mies oli viime yön luonani. Ja ensi yöksi menen hänen luokseen saunomaan ja nukkumaan. Huomenna lähden reissuun ja palaan takaisin illalla.
Yöllä näin unta, missä olin sairaalassa ja mietin siellä yliannostuksen ottamista. Olin aika tuskainen tuon valinnan kanssa, koska unessa mun olisi ollut mahdollisuus toteuttaa se. Kaikki oli vain unta, mutta viiime viikot sairaalassa mietin ihan oikeasti itsemurhan tekemistä siellä. Siellä sekin olisi onnistunut. Nyt olen kuitenkin kotona. Ja hengissä.
Pitäisi jakaa lääkkeet dosetteihin. Sairaalassa sain listoille kaksi lääkettä lisää. Toisella saan nukuttua paremmin ja toinen auttaa selkeästi ahdistukseen. Lääkärin mukaan osa ahdistukseen lääkettä saavista hyötyy siitä paljon, ja osa ei lainkaan. Minä olen hyötyjien puolella. En usko, että kyse on plasebo-vaikutuksesta. Odotin lääkkeen mahdollisesti vaikuttavan parin viikon kuluttua aloituksesta, ja vaste tuli liki päivässä! Mulla on nyt pystytty vähentämään tarvittavia rauhoittavia, ja olen kestänyt sen ihan hyvin, kun on tuo uusi lääke. Lääkkeiden vähennystä jatketaan lähiaikoina.
Kiva JP että olet taas kotona. Toivottavasti nyt menee paremmin.
Toivottavasti voit paremmin.
Aurinkoisia päiviä.
Kiitos, Pikemiten ja Saloka! Olin yön kotona yksin. Olo ei ole kovin paha. Olen selvinnyt näin. Varmaaan oikea ratkaisu lääkäriltä kotiuttaa mut.
Reissu sujui melkein hyvin. Pääsin kotia, eikä puhelimen virratkaan loppuneet ihan. Pari prosenttia jäi. Tekisi mieli juoda kahvia lisää, mutta jo nyt tuntuu ahdistavan. Reissussa iski yksi ahdistavampi tilanne, joka meni lopulta ohi, lääkkeiden jälkeen. Tapasin tytön, käytiin syömässä.
Kivaa että näit tyttöäsi ja että matka meni hyvin, yhtä ahdistusta lukuunottamatta.
Hei. Ja hyvää vappua. Itse en taida vappua viettää lainkaan. Kevät tulee. Kesä tulee. En välitä. Tänään jaksoin olla liikkeellä useamman tunnin. Silti en pidä sitä minään. En ole mitään. Se, mitä teen, ei ole mitään. Miksi mun on vaikea elää?
Hei JP.
Onko tämä tapaamistesi jälkeistä masennusta. Olet niin herkkä läheistesi suhteen. Hyvää vappua.
Pikemiten kirjoitti:
Hei JP.Onko tämä tapaamistesi jälkeistä masennusta. Olet niin herkkä läheistesi suhteen. Hyvää vappua.
Hei, Pikemiten ja Saloka! Kiitos, kun olette kirjoittaneet. En ole nyt viime päivinä jaksanut juurikaan päivittää ketjua...
Luulen, että tämä olo on vain ihan perusmasennusta. Olen lisännyt ahdistusta lievittävää lääkettä tällä viikolla lääkärin ohjeiden mukaan. Tänään tapaan hoitajan. Mulla on vähän huono olo fyysisesti. Voi olla että se johtuu juuri tuosta lisätystä lääkkeestä.
Sain viikonloppuna siivottua, pitkästä aikaa. Kunpa saisin taas tiskattua! Tiskiä kun on tullut jo jonkin verran.
Eilinen nukkumaanmeno venähti, enkä nyt aamusta meinannut jaksaa nousta ylös. Kiirettä ei onneksi ole. Mutta tarvitsen sen riittävän pitkän ajan, että pääsen liikkeelle. Aika juoda kahvia, syödä jahka siltä tuntuu, istuttua koneella. Hyväksyttävä uusi päivä alkaneeksi. Väsyttää kuitenkin.