Lapset ja itsetuhoisuus
moi,
millainen selvitys lähtee liikkeelle, jos lääkärissä kertoo olevansa masennuksen takia itsetuhoinen? Mulla on siis lapsia vuoroviikoin mun luona, ja en jaksaisi mitään lastensuojeluselvityksiä enkä sitä että lasten äidin kanssa pitäis alkaa selittelemään ja tappelemaan asiasta.
Toisaalta olis kiva jos vois saada jotain apua tähän omaan tilanteeseen.
Moi,
Aiheellinen pohdinta aiheeseen ja tämä on aika iso aihe vastattavaksi suoralta kädeltä yksiselitteisesti.
"Millainen selvitys lähtee liikkeelle, jos lääkärissä kertoo olevansa masennuksen takia itsetuhoinen? "
Hmm, vastaanotolla itsetuhoisuudesta puhuttaessa lähtisin aina selvittämään asiaa tarkemmin. Mitä itsetuhoisuudella tarkoitetaan ja millaisia ajatuksia sen toteuttamiseen liittyy? Onko kyseessä ilmaisu enemmän pahoinvoinnista ja avuntarpeesta? Onko toisaalta historiassa aiempia itsemurhayrityksiä tai onko lähipiirissä itsemurhan tehneitä?Kokeeko henkilö itse tilanteensa turvalliseksi itselleen tai läheisille?
Minun mielestäni itsetuhoisuuden ilmaiseminen on syytä aina selvittää tarkemmin että mitä vastaanotolla näin itseään ilmaiseva ihminen asialla tarkemmin tarkoittaa. Vastaanottoja on toki monenlaisia ja eri instanssien roolit eroavat toisistaan. Terveysasemalla tehtäisiin pyyntö jatkoselvittelystä esimerkiksi matalan kynnyksen psykiatrian yksikköön paikkakunnan hoitoketjujen mukaisesti, Tampereella se olisi Tk -> Akuuttipsykiatrian poliklinikka. Yksi vaihtoehto on mennä suoraan päivystykseen ja kertoa tilanteensa ja tämä vaihtoehto on toki ehdottomasti kaikista nopein väylä psykiatriseen arvioon.
"Toisaalta olis kiva jos vois saada jotain apua tähän omaan tilanteeseen."
Avun hakemisen esteenä voi monesti olla ihmisten omat ajatukset uhkakuvista, kuten kuvasit, oli niillä totuuspohjaa tai ei. Tahtoisin nähdä kaikki eri toimijat terveys- ja sosiaalipalveluissa kuitenkin siten että ne ovat luotu auttamaan ihmisiä ja ettei avun hakeminen omaan tilanteeseen ainakaan veisi omaa tilannetta huonompaan suuntaan. Olen sitä mieltä toisaalta myös että jos lapsen vanhempi ilmaisee itsetuhoisuutta, niin kyllä se on ihan relevantti signaali selvittää tuen tarve ja tarjota tukea + hoitoa tilanteeseen.
Jos jonkin neuvon vielä annan, niin älä ainakaan kovin pitkäksi aikaa jää asiaa miettimään yksin.
Hoitokontakti minulla on, kaipa sitten rohkenen sanoa suoraan asiasta.
Kun kerran netissä operoidaan, niin tässä parit linkit avuksi.
Aikuiset:
Nuoret (vaikka ei itse nuori olisikaan, niin voi olla hyödyllistä tietoa)
Tästä myös voi tsekata ja peilata omaan tilanteeseen.
Suomen mielenterveysseuralla on myös hyviä juttuja sivuillaan.
https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua
ps. Ai niin, onhan meilläkin auttava puhelin Masissa. Palvelemme numerossa 044 751 1346 ma-to 9.00-12.00. (Vielä tämän viikon ja sitten palaamme 5.8.)