Aisti-harhojen maailma; Miksi hiilijalanjäljet tekevät kipeää tuntoaistissa ja piruilevat sitten vielä kuulo-ja näköaisteissa. Onko televisio aivan tarpeeton visio vaiko tv-ohjelmien tekeminen retuperällä! Saisipa katsoa edes kivisiä ja sorasia televisiosta.

Kun kuulen pääni sisäisiä ääniä, ja näen harhoja, tulee mieleeni rikos, jonka tarkoituksena on korvata teatteri, elokuva, valokuva, ja video. Usein myös muunlainen esitys, joka tapahtuu yleisön edessä. En ajattele että kyse on hulluudesta, jossa yksinäinen ihminen esittää ilmallensa mielipiteensä harhoistansa ja ilma hänelle vastaa tavalla tai toisella. 

Huomaan etten ole tutustunut ympäristööni kovinkaan hyvin. Usein kyselen vain naapureiltani, mitä tuolla on ja mistä pääsen mihinkin nyt kun on tietöitä. Meidän naapurissamme rakennetaan palolaitosta, joka tulevaisuudessa pitää aika meteliä, joka kerta kuin tulee hälytys. Viime vuosina tämä seutu on muuttunut aika tavalla, on tullut paljon uutta, ja tulevaisuudessa…

Kokemus on osoittanut minulle etten ole tälläinen jollaiseksi kuvittelen itse itseäni, joten on melkein sama millaiseksi kuvittelen itse itseäni. Kuitenkin olen ystävällinen, kunnioittava, suvaitsevainen muita henkilöitä kohtaan, täsmällinen, ja kärsivällinen yhteiskuntaa kohtaan, vilpitön itse itseäni kohtaan.

Minä olen epätietoinen siitä ovatko ympäristöstäni kuuluvat äänet harha-aistimuksia vai eivät! Tuuli ulvoo nurkissa! Autot ajavat tietä pitkin! Linnut laulelevat! Kellot tikittävät taustalla! Ilmapiirissä tapahtui muutos! Harhat tulivat esille!

Mitä minulle oikeastaan kuuluu? Olen todellisuudessa ristiriitainen henkilö, toisaalta minua johdattelevat harhaan monenlaiset aistimukset ja tunteet, toisaalta järki kultani yrittää ymmärtää tätä maailmaa oikealla tavalla. Näiden tekijöiden ristiriidassa vietän melko normaalia elämää, josta syystä psykoosi poliklinikalla kysytään kahta asiaa; Onko minulla ollut harha-aistimuksia enemmän kuin normaalisti, ja olenko pysynyt raittiina…

Unelmissa kykenen mihin vain – vaikka tekemään työtä! Painajaisissani en kyennyt mihin vain – en saanut työtä! Miksi viitsin edes yrittää mitään, kuin olen joko liian vanha, tai eläkkeellä jo. En todellakaan tiedä miten muuten saisin tehtyä yhtään mitään, jos en jaksa edes yrittää tehdä mitään.  

👁 hate this society the burden of its past, made flesh in the now despise the wrongs it imposes on people; living beings of all creed how it suffocates the potential of individuals like you or me, to grow free, from chains indignant – to be ascendant in the real…

Onko täällä jokin psykiatrian pakottama viitekehys missä äänistä saa puhua vai saako niistä puhua oman kokemuksensa kautta? En nimittäin pidä ääniä omina mieleni tuotoksina, sillä ne kertovat asioista joita en ole tiennyt enkä edes voi tietää. Vastakin minua kutsuttiin Säkylä-kauniiksi, jonka jälkeen jouduin googlaamaan Säkylän ja ymmärtämään sitä kautta, että…

Kukaan ei tunne sellaista määrää harhaluuloja omasta identtiteetistään kuin minä, ja sekin on vain harhaluulo, etten ole ollut itse sellaisen käsityksen vallassa jo pitkään. Se on peruja vanhemmiltani jotka asettivat rajojansa elämääni ohjataksensa silloin kuin olin lapsi ja nuori nainen, en vielä täysi-ikäinen. Täysi-ikäisyyteni jälkeen vanhempani ohjailivat vielä minua monta…