Mielen ääneni ovat hiljaisen etäitä, välillä voimakkaita.
Kuulen harkinnan varaisia ääniä, jotka ilmenevät kuin yritän olla itse vähän enemmän kuin tarpeeksi oma itseni, ja luon tuolle tunteelle mahdollisuuksia olla kuin olisin itse se ja toiveet sille ihmiselle joka olen. Tämä on kaksitahoinen profiili, minulla on treffipalstalla myös tämä profiili.
Pääni tuntuu olevan täynnä ympäristön ääniä. Ne ottavat minua päähän, ja tekisi mieleni jo alkaa metelöimään itsekin. Olen tällähetkellä koulussa. Joten käytöstavat ovat tarpeelliset.
Sain vaikea selkoisen postikortin taiwanista, siinä puhuttiin matkustamisesta Hong Kong´in katsomaan elokuvia. Se oli tosi pysäyttävä.
Aamulla heräsin voimakkaaseen ääneen joka sanoi " tämä menee liian pitkälle ettet ole vielä nousut ylös." Sen jälkeen iski kamala suonenveto jalkaan, joka pakotti minut ylös sängystä, jalkani oli kuin epämuodostunut, kunnes suonenveto hellitti, ja jalka palautui normaaliksi.
Minun elämäni on nyt löytänyt uudistuneen suuntansa, kuulen äänen sanovan "äläkä kirjoita noin," kuin harkitsin kirjoittavani " Liikkuminen on helpompaa." " Se kostautuu" sanoi ääneni.
Olen epätietoinen miten minun pitäisi suhtautua treffipalstaani! Toisaalta sieltä saisi uusia tuttuja ihmisiä, ja toisaalta siellä syntyy jännitteitä. Löysin yhden ihmisen jonka olen luultavasti tuntenut joskus vuosia sitten, samannäköinen, ja niminen eläkeläinen, laitoin hänelle postia, saapa nähdä vastaako hän. Muistin elävästi hänen kartelleen seuraani aluksi, pelasimme UNOA.
Kamalan vaikeata löytää raitista seuraa. Ilman krapulaisia, jotka ovat käytännöllisesti katsoen jo ihan selviä, mutta pelkäävät poliisia, ja ratsiaa, eivätkä vielä voisi uskaltautua autonsa rattiin. Tai muuten työllänsä ylikuormitettuja kansalaisia, jotka ovat raittiita, mutta niin kiireisiä etteivät jouda tapaamaan työaikansa ulkopuolella, josta tulee mieleeni että valehtelevatko olevansa vapaita. Ja niitä harvoja joita voisi tavata, kuin ovat kotonansa.
Mielessäni risteilee asioita joita en ihan tavoita, ehkä ne ilmestyvät kiusaamaan minua kuin suljen tietokoneeni tai sitten ei.
Tänään koulussa sain identtiteettikriisin, minulla oli tunne että ihmiset puhuivat minusta nimeltä, aivankuin olisin kaikkien hyvä tuttu jonka kanssa kaikki ovat tekemisissä. Tämän tunteen kaltaisia tunteita poden aina välillä, kuin olen saanut kehuja opettajalta.
Eniten inhoan kinuamista, vaikka ne olisivat vain ääniä, jotka kinuavat päästä lähelleni, kuin olen lukenut treffipalstaani. Elämääni suuremmat lähentelyt voivat olla mukavia, mutta ne voivat olla myös epämukavia. Miten niihin suhtautuu. ja kehen suhtautuu on asia erikseen.
En pidä suuseksistä, ja sen tähden en löydä kunnollista miestä, mutta en vain pidä siitä.
Nykyään kaikki miehet vaativat että pitäisi kyetä nauttimaan suuseksistä, minusta vain tuntuu että se on liikaa vaadittu minulta. En kykene nauttimaan siitä, joka kerta samanlainen tilanne. Eikö suomesta löydy miestä joka ei arvostaisi liikaa suuseksiä nautinollisena, kuin en tajua mistä siinä nautitaan, niin en nauti siitä ollenkaan.
En pidä siitä että minun kuvitellaan syövän tullaisia ruokia tai juovan tullaisia juomia.
Enkä tiedä käytännöllisesti mitään kuvitellusta seksistä, ja siitä mihin sen voisi kuvitella tehoavan, enkä siitä miten sen voisi kuvitella tapahtuvan, enkä edes siitä miksi näin on kuviteltu tapahtuvan.
" Ei sinne...Tänne nyt sieltä...Näin tehdään nyt..." Näillä sanonnoillako minua hallitaan!
Tunne on kuin joutuisi ruokapöytään syötettäväksi, enkä taida kyetä kieltäytymään siitä. Jostain seksuaalisesta ruokahaluista kieltäytyisin koska en voisi kyetä nielemään nyt enempää tätä inhimillistä erehtymisen mahdollisuutta, enkä edes haluaisi ymmärtää sitä. Olenko pakoitettuna kieltäytymään seksistä kuin en halua kaikkia muitakin rakastella. YM:
Minä ihailen tapaa millä asiat järjestyvät kunhan kieltäydyn seksistä. Ja ihmettelen kuinka asiat moniselitteisesti monimutkaistuvat jos haluaisin harrastaa seksiä jonkun kanssa. YM.
Ymmärrän, mutta olen vapaa ihminen ja naispuoleinen. Minulla ei ole mitään pysyvää syytä kieltäytyä seksistä muuta kuin vastenmielisyys kyseistä tunnetta kohtaan, joka on ihminen. En tiedosta, mistä tuo vastenmielisyyden tunne on peräisin, mutta se tulee aina tunteesta, etten rakastellut vieläkään sellaisen miehen kanssa joka olisi ollut tuo kaikki itse. Olen tästä kovin pahoillani. YM.
Voiko mies olla mielestäni mielenkiintoinen ja puoleensavetävä ilman olutta tai muuta alkoholia? Kyllä, olen tavannut monta mielenkiintoista ja puoleensavetävää raitista miestä.