Luokka kuin susilauma
Meidän luokkamme on verrattavissa susilaumaan. Heikkoja yksilöitä ei suvaita. Siellä on pari pääasiassa keskenään teutaroivaa johtajatyyppiä, tavallisia laumalaisia ja minun kaltaisiani hylkiöitä. Aika ajoin on mahdollista nousta arvoasteikolla ylöspäin, mutta aina mulle käy niin, että minä kompastun ja putoan pohjasakkaan. Nää johtajat tietty huomaa sen, tulee ja repii… ☹️
En ole erityisen hyvä muutenkaan koulussa, eikä minulla ole energiaa pärjätä siellä. Isä ei tajua, että mä en jaksa, se vaan sanoo, että mä oon laiska ja äiti höslää koko ajan jotain muuta.
Moi cubone. Minäkin olen suunnilleen tuollainen, ja meidän luokka on tuollainen. Ainoa poikkeus on se, että muita hylkiöitä ei ole kuin minä.
Meidän luokalla on sillä tavalla, että siellä on neljä vakio hylkiötä, minä mun bestis, ja yks muu. Se neljäs on vähän siinä ja siinä, koska ne johtajatyypit tekee siitäkin pilaa, mutta sillä on oma jengi...
Meillä on sellasii pienempiä ryhmiä. Esim. mun pahimman kiusaajan jengisä on 2-5 muuta, sit tyttöjä esiintyy 5-10 ryhmissä ja muita pienempiä ryhmiä.
hei!
minun on aivan pakko vastata teidän kirjoitteluun! Teidän kouluelämä on aivan kuin minulla aikoinaan. Olen 23-vuotias, olen aika paljon jutellut kouluajoista 2 yläasteajoilta olevan ystäväni kanssa. Meidän luokka oli myös aikamoinen susilauma. Mutta meillä oli 4 ryhmää, oli ne johtajat, keskiryhmä joka oli siltä väliltä; heitä ei kiusattu, sitten oli ns rauhalliset "nörtit" ja sitten olin minä. Minulla oli muutama hyvä ystävä tuosta minua ylinpänä olevasta kastista. heitäkin kiusattiin, mutta ei ollut niin pahaa kuin minun kiusaamiseni.
Koulussa jaksoin vain käydä ystävieni ansiosta. pelkäsin koko ajan ja oli paniikkihäiriöitä. Luonteeltani Olen rauhallinen ja en osaa sanoa pahasti ihmisille takaisin. Sitä käytettiin minua vastaan.
Myöhemmin olen miettinyt, kun olen kuullut kiertoteitä luokkalaisieni kuulumisia niin aika monella pahimmista kiesaajista on ollut huono elämä koulun jälkeen. Eivät ole saaneet otetta elämästään jne. Ja arvatkaa että olenko tyytyväinen! Joo, ei sais iloita toisten huonoista asioista....
Mutta en osaa sääliäkään, ovat niin paljon tuskaa tuottaneet elämääni.
Onko teillä mahdollisuutta vaihtaa luokkaa? Minulla luokan vaihto auttoi vähän, ainakin pääsin samalle luokalleni missä ystäväni olivat.
Toivon teille molemmille voimia!! Ihan oikeasti vanhemmille puhuminen voisi auttaa. No, mun tapauksessa ei auttanut (äitiäni ei ongelmani kiinostaneet), mutta uskon että järkeviä vanhempia on olemassa!!🙂🌻
Minun täytyi lopettaa kouluni kesken kun lintsaamiseni paheni. Nyt suunnitelmissa on koulun vaihto ja muutto pois paikkakunnalta. 🙂🌻
Että näin minulla...
TIzku, miksi et pyydä että saisit käydä sairaalakoulua. Mie sitä kävin viime vuonna, oppi tulee toimeen itsensä kanssa ja hyväksyyn omat omituiset juttunsa. On vähän sellaisen kuoren kasvattanut itselleen, että ei vaan välitä vaikka kuinka kiusataan.
Ei paljon auta, jos vaihdat koulua ja paikkakuntaa, kyllä se kiusaus jatkuu. Onko sulla nyt joku erityinen syy mistä sua kiusataan? Mulla se oli epilepsia ja äidin itsemurha.
Nyt olen lukiossa, aina välillä joku jotain heittää, en paljon välitä. Aluksi siitä puhuin vanhemmille ja ne rehtorille. Rehtori sanoi, että tässä koulussa ei esiinny koulukiusausta. Niin sitten vaan ajattelin, että ok ei esiinny koulukiusausta, ollaan hiljaa. Saatan mie kotona ruokapöydässä asiasta puhua mitta en halua, että ne asiaan puuttuu.
maanvaiva kirjoitti 17.01.2005 klo 20:31:
TIzku, miksi et pyydä että saisit käydä sairaalakoulua. Mie sitä kävin viime vuonna, oppi tulee toimeen itsensä kanssa ja hyväksyyn omat omituiset juttunsa. On vähän sellaisen kuoren kasvattanut itselleen, että ei vaan välitä vaikka kuinka kiusataan.
Ei paljon auta, jos vaihdat koulua ja paikkakuntaa, kyllä se kiusaus jatkuu. Onko sulla nyt joku erityinen syy mistä sua kiusataan? Mulla se oli epilepsia ja äidin itsemurha.
Juu sairaalakoulua kokeilin silloin kun olin sairaalassa, mutta kun opin kävelemään, niin minua ei pysäytänyt mikään ja oli pakko laittaa kotiin. Kotona muutama kuukaus ja sitten normaaliin perusopetuksen luokkaan tekemään heti kuuden tunnin päiviä.
maanvaiva kirjoitti 17.01.2005 klo 20:31:
TIzku, miksi et pyydä että saisit käydä sairaalakoulua. Mie sitä kävin viime vuonna, oppi tulee toimeen itsensä kanssa ja hyväksyyn omat omituiset juttunsa. On vähän sellaisen kuoren kasvattanut itselleen, että ei vaan välitä vaikka kuinka kiusataan.
Ei paljon auta, jos vaihdat koulua ja paikkakuntaa, kyllä se kiusaus jatkuu. Onko sulla nyt joku erityinen syy mistä sua kiusataan? Mulla se oli epilepsia ja äidin itsemurha.Nyt olen lukiossa, aina välillä joku jotain heittää, en paljon välitä. Aluksi siitä puhuin vanhemmille ja ne rehtorille. Rehtori sanoi, että tässä koulussa ei esiinny koulukiusausta. Niin sitten vaan ajattelin, että ok ei esiinny koulukiusausta, ollaan hiljaa. Saatan mie kotona ruokapöydässä asiasta puhua mitta en halua, että ne asiaan puuttuu.